Nationalismi Suomessa ennen ja tänään – osa 1

Nationalismi on erittäin monimutkainen käsite, jota voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta. Sen määrittely on myös haastavaa, sillä se on tosiaan erittäin ristiriitainen ja kiistelty asia, joka ei ole missään nimessä yksiselitteinen tai helppo määritellä. Yhtäältä nationalismi voi olla jokin kansallistunne, joka luodaan ja määritellään eliitin kautta, toisaalta sen voidaan nähdä kumpuavan kansasta.
Tässä esseessä pyrin aluksi löytämään selkeyttä nationalismiin käsitteenä ja pohtimaan, millä eri tavoilla se esiintyy eri aikakausina tai eri yhteisöissä. Lisäksi tarkastelen nationalismia eri tutkijoiden näkökulmasta ja pyrin itse määrittelemään, mitä nationalismi on ollut Suomessa Venäjän vallan aikana, itsenäistymisen jälkeen ja miten se on muuttunut tähän päivään tultaessa. Näitä asioita pyrin käsittelemään esimerkiksi urheilun, vallankäytön sekä kapitalismin ja globalisaation näkökulmista, sillä nämä aiheet rakentavat läpi vuosikymmenten tietynlaista kuvaa kansakunnasta sekä siitä, mitä kansa kokee suomalaisuuden olevan.

Mitä nationalismi on?

Nationalismilla voidaan yleisesti ottaen tarkoittaa kansallismielisyyttä tai kansallistunnetta. Nationalismiin kuuluu olennaisena ajatus siitä, että on olemassa jonkinlainen oma ja yhtenäinen kansa eli joukko ihmisiä, joka eroaa merkittävästi muiden ihmisten joukosta. Nationalismin ajatus syntyi varsinaisesti 1800-luvulla, ja se sisälsi ajatuksen isommasta kansasta, valtiosta, jonka tulisi olla yhtenäinen ja jonka ihmisten tulisi tuntea yhteenkuuluvuutta. Tämä ajatusmaailma johti erilaisten valtioiden kansallisiin symboleihin, yhtenäisiin ”syntytarinoihin”, yhteisiin kieliin jne. Taustalla oli usein tarinoita, kuten Suomessa Kalevala, joka tekee omasta kansasta paremman kuin jostain toisesta.

Essee jatkuu mainoksen jälkeen

Nationalismin tulkinta voidaan aloittaa kahdesta eri nationalismin muodosta, joita ovat inklusiivinen ja eksklusiivinen nationalismi. Inklusiivisella nationalismilla tarkoitetaan nationalismin suuntausta, jossa kansakunnan kehityksen ja syntymisen kannalta olennaisena nähdään vaikutteiden omiminen muista kulttuureista ja niiden muokkaaminen omaksi. Tällaista kulttuurin omimista on muun muassa uskonto, yliopisto ja vaikkapa käännöskirjallisuus, joiden avulla pystyttiin kansakunnan luomisvaiheessa kehittämään omaa kulttuuria. Esimerkiksi koulujen avulla Suomessa yhä useampi osasi lukea ja sen avulla pystyttiin vakiinnuttamaan yhteisen opetuksen kautta kuva tietynlaisesta, yhtenäisestä Suomesta. Tällaista inklusiivista nationalismia on ollut historiasta aina tähän päivään asti, ja esimerkiksi globalisaation myötä Suomeen on omaksuttu sekä uusia sanoja että vaikkapa kansainvälisiä yrityksiä ja niiden tuotteita.
Vastaavasti eksklusiivisessa nationalismissa ulkopuolisten vaikutteiden määrää pyritään minimoimaan, ja siinä korostuu oman kulttuurin ”puhtaus” ja paremmuus. Tämä suuntaus korostaa enemmänkin vastakkainasettelua, jossa oman kansan ja kulttuurin nähdään olevan jonkinlaisen hyökkäyksen kohteena ja kansaa tulee suojella. Historiallisesti tämä näkyi esimerkiksi vuonna 1917 kun Suomi irtaantui Venäjästä ja julistautui itsenäiseksi. Toisaalta samanlaista jatkumoa on nähtävissä nykypäivänäkin, kun esimerkiksi populistiset oikeistopuolueet pyrkivät korostamaan suomalaisten suojelemista ja pyrkivät irtaantumaan esimerkiksi EU:sta tai kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Nämä puolueet – Perussuomalaiset suurimpana puolueena – pyrkivät korostamaan suomalaisten oikeutta omaan maahan ja valtioon, ja muualta tulevat maahanmuuttajat nähdään uhkana suomalaisuudelle. Vaikka nationalismiin onkin olemassa tällaisenaan kaksi selkeää muotoa, ne kulkevat usein hyvinkin käsi kädessä ja niiden erottaminen on toisinaan jopa hankalaa. Samat EU:ta ja ulkomaalaisia pelkäävät tahot ovat kuitenkin mielellään ottamassa Suomeen vaikkapa McDonaldsin, Samsungin puhelimet ja muualta halvemmalla saatavat tuotteet.

Mainos

Seuraava osa julkaistaan ensi viikon lauantaina.

Jos haluat myös julkaista omia tekstejäsi, rekisteröidy tästä. Voit tienata helposti omilla uusilla tai vanhoilla yliopistotehtävillä!

Jätä kommentti tai älä jätä..

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.