Heinäkuussa TE-toimistoilla auki peräti 100 000 työpaikkaa – “Vika ei ole työttömissä”

Kotimaa. Tilastokeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan Suomen työllisyyskasvu on alkanut pysähtyä. Tällä hetkellä työllisyysprosentti on 74,5. Lisäksi TE-toimiston tilastojen mukaan heinäkuussa oli auki peräti 100 000 työpaikkaa. 

Nämä työpaikat on laskettu toki koko kuukauden ajalta, joten työpaikkoja ei ole samanaikaisesti ollut yhtä paljon auki.

Useampi kokoomuslainen on ollut närkästynyt suuresta työpaikkojen määrästä ja siitä, että työttömille eivät kelpaa paikat. Sekä Kokoomus-vaikuttajat että moni mm. Iltasanomien kommenttipalstalla mölyävä ehdottavatkin ratkaisuksi “ruhtinaallisten työttömyysetuuksien leikkausta”.

Lataa Hintaopas, ja vertaile haluamiesi tuotteiden hintoja eri paikoissa! Se on ilmainen, joten mitä odotat?

Hintaopas Google Play
Hintaopas Appstore

Mutta mitä muuta tilastot oikeastaan kertovat, ja miksi työt “eivät kelpaa” työttömille?

Syyt tilastojen taustalla

Syitä työpaikkojen vastaanottamattomuudelle on useita. Yksi niistä on toki se, ettei työttömiä kiinnosta, mutta se on todettu jo useasti marginaalisemmaksi ilmiöksi. Vastaavasti yksi syy on pestien pätkäluonteisuus eli se, että työt ovat esimerkiksi vuokrafirmojen kautta ja vuoroja on luvassa vain satunnaisesti. Nämä vuorot eivät sovellu monille työttömille, sillä jos otat liian monta vuoroa, niin se usein katkaisee työttömyysetuuksien maksun – ja sen seurauksena työttömältä voivat jäädä väliin niin vuokranmaksut kuin vaikkapa ruokailutkin pidemmäksikin aikaa, kun TE-toimisto selvittää hakijan oikeutta työttömyysetuuteen.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Toinen ongelma on näiden tarjottujen töiden luonne muutenkin – esimerkiksi toisen alan ammattilainen harvoin suostuu lähtemään puhelinmyyjäksi pienellä palkalla ja toivolla mahdollisten provisioiden saamisesta. Lisäksi ilmoitettujen paikkojen joukossa on myös harjoittelupaikkoja, työkokeiluja (eli työtä ilman palkkaa) ja muita töitä, joilla ei tule toimeen. Nämä aiheuttavat samoja ongelmia, kuin keikkatyöt, mikäli töitä otetaan vastaan.

Yksi syy suureen paikkamäärään on myös kesäkausi, kun esimerkiksi marjojenpoimijoiksi tai muihin satunnaisiin hommiin haetaan tekijöitä. Lisäksi etäisyydet työpaikoille ja kohtuuttoman kalliit matkakulut rajoittavat saatavuutta. Kolikon kääntöpuolella löytyy myös aloja, joille moni ei työllisty, ja esimerkiksi rakennusalalla moni joutuu kärsivällisesti hakemaan jopa kymmeniin työpaikkoihin työllistymättä omalle alalleen.

Näiden syiden ohella yksi tekijä tuottaa ongelmia hakijoille. Joillain aloilla, kuten baari- ja ravintola-alalla sekä varhaiskasvatuksessa, on huutava työntekijäpula, mutta palkkaa ei olla valmiita maksamaan tarpeeksi, jotta ihmiset suostuisivat tulemaan näihin hommiin ja uhraamaan yöunensa tai vapaa-aikansa ja sosiaalisen elämänsä. Kysynnän ja tarjonnan lakia tulkiten voitaisiin todeta, että kyllä töihin olisi tulijoita, jos vain palkkaa maksettaisiin (tarpeeksi)

Toimittajan kommentti:

Yleensä työttömyyden taustalla on erittäin paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten haluun hakeutua töihin, ja harvoin syynä on nimenomaan laiskuus. Jos työstä maksettaisiin elämiseen riittävää palkkaa ja toisaalta jos työ vastaa omaa pätevyyttä, niin varmasti lähtijöitä olisi. Työttömän syyllistäminen huonoista työpaikoista tai työnantajista on vain älyllistä laiskuutta.

Mainos

Jätä kommentti tai älä jätä..

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.